Mitä on heraldiikka?
Heraldiikka eli vaakunatiede jakaantuu kahteen päähaaraan: tieteelliseen ja taiteelliseen heraldiikkaan. Heraldiikka tieteenä on kehittänyt vaakunatieteen periaatteet keskitetyksi sääntöjärjestelmäksi ja luonut ytimekkään heraldisen sanaston. Näihin nojautuu sekä vaakunatieteellinen tutkimus, että heraldinen muotoilu. Heraldiikan teoreettisen puolen tuntemus muodostaa heraldiikan koko perustan.
Heraldinen taide on vaakunoiden tai muiden tunnusten kuvaamista piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla tai muilla mahdollisilla tavoilla muotoilemalla. Se voi olla uusien tunnusten sommittelua tai jo olemassa olevien uudelleen kuvaamista eri tarkoituksiin tai materiaaleihin.
Heraldiikan synty
Ristiretkien jälkeen levisi ritarien keskuuteen tapa käyttää vaakunoita sukutunnuksina. Vaakuna kertoi kantajansa nimen aikana, jolloin kirjoitustaito oli vähäinen. Samalla se kertoi ritariudesta ja siihen liittyvistä etuoikeuksista, vauraudesta ja mahdista sekä yhteiskunnan hierarkkisuudesta.
Vaakunoiden määrän lisääntyessä mm. turnajaisten yleistymisen myötä, oli vaikeaa tunnistaa ritareita ilman että olisi perehtynyt vaakunoihin. Tätä varten hovit palkkasivat erityisiä miehiä, airueita, joista tuli asiantuntijoita vaakunoiden tunnistamisessa. Airuet loivat heraldisen kirjallisuuden kirjoittamalla ja kuvailemalla yksityiskohtaisesti vaakunoiden ulkonäön ja sen omistajan. Kysymyksessä oli siis sen aikainen informaatiojärjestelmä.
Mikä on vaakuna?
Vaakuna on yksityistä henkilöä, sukua tai yhteisöä edustava tunnusmerkki. Vaakuna tulee heraldisella kielellä ilmaista omistajalleen erikoisia ominaisuuksia, ihanteita, pyrkimyksiä ja muita tunnusomaisia piirteitä tai miitä vertauskuvallisesti esittävien esineiden kuvia, milloin vaakuna ei ole yksinomaan puhdas tuntomerkki.
Vaakuna eroaa taiteellisessa mielessä tavallisesta yrityksen ja seuran merkistä tai tavaramerkistä etenkin siinä, että vaakunaa sommiteltaessa on noudatettava määrättyjä sääntöjä, jotka rajoittavat taiteilijan mielikuvituksen liikkumismahdollisuuksia. Heraldiikan säännöt ovat itse asiassa niin tärkeät, että hyväksyttävää vaakunaa ei voi sommitella niitä tuntematta.
Esimerkki vaakunasta ja vaakunaselityksestä
PIRKANMAAN MAAKUNTAVAAKUNA
Pirkanmaan maakunnan yhtenä tunnusmerkkinä on vuonna 1957 Pirkanmaan maakuntaliiton hyväksymä ja vuonna 1997 Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston vahvistama ja Kansallisarkiston tarkistama Gustaf von Numersin suunnittelema Pirkanmaan maakuntavaakuna.
Pirkanmaan maakunnan vaakunan vaakunaselitys on seuraava:
– Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio.
Selityksessä punainen viittaa hämäläisiin, kulta satakuntalaisiin kuntiin ja koro seudun erähistoriaan ja kaupankäyntiin.
TAMPERE (16.6.1960, vanhan vaakunan pohjalta Olof Eriksson)
– Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluittainen vasara ja alapuolella paaluittainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa.
Aiheina koski, teollisuus ja kauppa. Yksinkertaistettu v. 1839 vahvistetusta vaakunasta.